sunnuntai, 29. tammikuu 2017

Vuosi -16 paketissa -17 edessä...

Paljon odotetut(ainakin täällä) Welsh Corgiseuran vuosittaiset näyttelykoirapisteet on laskettu ja meidän osalta se tarkoitti sitten tällaista:

Rotshcard Daisydoll Top Winning cardigan bitch #4 

Rotshcard Daisydoll Top Winning veteran cardigan #2

Ei meillä huono vuosi ollut ja tavoitteet ylitettiin paremmin kuin hyvin :)

 

                                        13754500_1088451907907189_62257332504720

                                         Kuva: Sinikka Matsson

Daisyn näyttelytulosten parhaimmistoa: Näyttelykäyntejä yhteensä 11kpl

ROP x 4

VSP x 1

ROP-VET x 7

VSP-VET x 1

BIS 3-VET x 1

BIS 2-VET x 1

 

Viljo pikku poikanenkin teki debyyttinsä näyttelyiden ihmeelliseen maailmaan vuonna 2016
Erikoisnäyttelyssä pikkupentujen urosten ensimmäinen

Lahden KV näyttelyissä lokakuussa ROP-Pentu

                                 14182349_10154508118152360_1934273800_n.

                                Kuva: Johanna Flinck

                                

Tällä kuluvalla vuodella Viljo aktivoituu näyttelyrintamalla, Daisy lähtee mukaan vain jos huvittaa, mummollehan tulee ikää toukokuussa 11v., eli enempi vaan toivotaan että mummeli pysyy kunnossa.

Näyttelyt alkuvuodesta:
Lahti RN

Daisy PN4 ROP-VET

Viljo JUN ERI 3

Turku KV

Daisy VET ERI 2

Viljo JUN ERI 2

                                                       xoo-8638.jpg

Seuraava tähtäys onkin sitten maaliskuussa Lahti KV näyttelyyn.

Dimman tehtäväksi on päätetty tällekin vuodelle kotikoiran hommat, niin ja Viljon ikioma Personal Raineri ;)

xoo-8651.jpg

 

maanantai, 31. lokakuu 2016

Rotuyhdistys, Some-keskustelut ja kuinka pärjätä siinä?

Järkevämmälläkin aikuisella menee välillä hermo ja loppuu huumori.....

Some se kaikkein pyhin. Rotuyhdistys(yhdistykset) se toiseksi pyhin, mielipiteet(voiko olla muita kuin oma)
Miten sitten yhdistäisin tämän kaiken, niin ettei niistä mieltänsä pahoita?

                                       some-meemi.jpg          

Rotuyhdistykseen mahtuu ihmisiä laidasta laitaan... on siistejä tyyppejä jotka myötäilee kaikkea, on mielensäpahoittajia, on ihmisiä joilla on mielipiteitä ja niitä, joilla ei ole jne....

Rotuyhdistyksen ympärillä pyörii yleensä sen tietyn rodun harrastajia ja vähän sinnepäin...paljon.
Somessa pyörii porukkaa vielä enemmän.


Koska niitä ihmisiä on niin paljon erilaisia ei kukaan voi sanallista "välienselvittelyä" estää, ei mitenkään.

Saman rodun koiria harrastetaan ja luullaan että kaikilla on enkelin sädekehä päänsä päällä....silkkaa paskaa sanon minä!

                                            14055104_1353068421389051_10840621045520


Jotkut pahoittaa aina mielensä siinä omassa harrastuksessaan pärjää tai ei. Tästä siirrytäänkin sujuvasti Someen, se kaiken pahan alku ja loppu!


- joku tuntee aina jonkun joka tuntee jonkun ja se taas jonkun -> Älä siis ole idiootti ja kirjoita kaikkea mitä sylki suuhun tuo tai siis niihin sormiin


- Tykkää tai oo tykkäämäti


- Estäminen, joo ihan tosi esim. facebookista löytyy tällainen toiminto jota toiset käyttää ja toiset ei. Keskusteluihin se vaikuttaa ... kun et voi keskustella, vaikka asiaa olisi. Pöljä toiminto minusta, ellei sitten ole kyse jostain piinaavasta sarjamurhaajasta, joka seuraa jokaista askeltasi.


- Kun keskustelet suuren ihmisjoukon kanssa ajatuksistasi tai tärkeistä yhteisistä asioista, pidä mielessäsi se ettei välttämättä muiden vastaukset miellytä aina juuri sinua.


- Jokainen kirjoittaa eritavalla, Somessa on uskomaton määrä kirjoituksia eri asiayhteyksissä, joissa joku kiukustuu kun ei ehkä olekaan ymmärtänyt toisen pointtia (trust me, kirjoittaminen on vaikeampaa ymmärtää, kuin suora isku kasvoihin
- Ota rauhassa nokkiisi, niin ottaa muutkin!


- Koirapiireissä on vahvoja mielipiteitä, salli se itsellesi ja muillekin


- Sinä et ole aina oikeassa -> ei muuten ole se toinenkaan osapuoli.


- Älä poista tekstejäsi, älä peru puheitasi, koita käyttäytyä (jos et pysty, niin mene youtubeen ja katsele vaikka hetki kissavideoita --> Niitäkin on tosi hyviä)

                                        index.jpg

Kyllä sinä pärjäät, niin pärjää monet muutkin ihmiset Somessa...
Some on julma, niin on ihmisetkin.... varaudu siihen!
Onhan siellä kivojakin juttuja ja mukavia kuvia keskity olennaiseen omalta osaltasi ja hengitä välillä!
Näillä pikkunäppärillä vinkeillä pärjää jo pitkälle

Meillä on koiramme, emme tarvitse elämäämme muiden koiria, meillä on Some ja normaali arki. Sekoita mielessäsi vain ne asiat joista oikeasti luulet saavasi jotain hyötyä! Me ihmiset emme koskaan tule olemaan toistemme kanssa samaa mieltä kaikesta(vaikka se olisikin ihana ajatus, varsinkin koirayhdistysten kannalta)

Loppuum se tärkein  ---> Se kiva kissavideo

sunnuntai, 31. heinäkuu 2016

Mun prinsessani <3

No näyttelyitä jälleen, tilannekatsausta kevään jälkeen.
Näin kivasti heinäkuussa meille iski kolmen näyttelyn putki päälle, eli kolmena viikonloppuna näyttelyt tässä lähimaastossa.
Ensin matkattiin Mäntsälään jossa tuomaroi Ruotsalainen Annika Ulltveit-Moe ja sepä sitten mukavasti tuomaroitsikin,
VET ERI1 SA PN1 ROP ROP-VET

                                          13754500_1088451907907189_62257332504720
                                                                                                                              kuva: Sinikka Mattsson

                                                             arvostelu meni näin:
                                              "10 år, Mycket bra huvud uttryck och öron.
                                                Stram och välmusklad. Raka fina framben.
                                                 I utmärk kropps kondition. Härlig attityd.
                                                Rör sig som en ungdom. En värdig gammal dam."

Viikko siitä palauduttiin ja koittikin seuraava reissu, ampiaisten ja kuumuuden keskelle Helsinkiin, jossa tuomarina toimi Edy Dykstra-Blum USA:sta. Päivä aloitettiin nauttimalla pienet skumpat ja oli muuten hyvää, iloisin mielin odoteltiin oman kehän alkua joka tosiaan myöhästyi reilusti, tuomari oli erittäin mukava ja kaikkea, mutta äärettömän hidas.
Daisyn tulos näistä karkeloista oli jälleen mukava: VEK2 SA PN3
Daisyä ei enää siinä kuumuudessa ihan kamalasti nuo hommat kiinnostaneet, eikä sitä huvittanut oikein liikkua.

                                                           arvostelu helsingistä:

                                                "10 years, very feminine. Good head and expression,
                                                 Nice eye,
good bite. good neck and shoulders, good depth of briskit,
                                                 correct tail set.
good color and texture, Move easily"


Sitten koitti se viimeinen viikonloppu näistä kolmesta, ai luoja että mä olin jo vähän väsynyt näihin näyttelyihin, mutta onneksi tällä kertaa oli Porvoossa, eli noin vartin matkan päässä kotoa, miten ihanaa.
Näyttelypaikalle saavuin ajoissa, olihan mulla Viljo mukana turistina, katselemassa suurta maailmaa :)

Ruoho oli pitkää vaikka olikin juuri leikattu, ja siellä tosiaan oli sitä irtoheinämoskaa ja paljon... noh ei se mitään. kehään mentiin heti kymmenen jälkeen, tuomarina muutoksen myötä Pirjo Aaltonen, jännityksellä odotin miten tuomaroi cardeja.
Ja oli mukava täti, koirille kiva ja liikutti paljon.
Tulos Daisylle olikin aivan upea: VET ERI1 SA PN1 VSP ROP-VET
                    13886330_1267232359986029_14647877301320
ROP oli Windwinner's a Night at the opera ja kuva:Sinikka Mattsson
arvostelu kulki näin:
                           "10 vuotias vetetraaninarttu, erittäin hyväkuntoinen,hyvä runko ja luuston vahvuus.
                             tyypilliset mittasuhteet, kaunisilmeinen pää. Hyvä tiivis ylälinja. oikea asentoiset eturaajat,
                             hyvät etu-ja kapeat takaliikkeet."

Ryhmäkehiä sitten odottelemaan jälleen ja tunnetusti fiiliksissä "läpijuoksu tulee, niin se on tähänkin saakka ollut, mutta mennään nyt kun täällä ollaan". Tuomarina veteraaneilla englantilainen Jeff Luscott( uskomattoman ihana ja hyvin tyypillinen englantilainen gentleman. Kävin hänen kehässään pyörähtämässä pemun kanssa ja voi kauhia kun meinasin pakahtua ilosta kuinka ihana ja asiansa osaava tuomari oli tuonne löytynyt.


Esiarvostelu alkoi... (niin siis kenttähän litisi vedestä, olihan aikaisemmin päivällä tullut vettä aivan esterin peestä, kiitos Pirittan ja pinkin teltan, päästiin sitten sen suojiin... tosin kasattiin sitä telttaa kaatosateessa :D )
Daisyn kanssa kehään ja se oli innoissaan, niin siistiä jälleen ainaskin kaikki. Tuomari tuli kohden sanoen "jaahas, sinut tapasinkin jo, mutta tätä ihastuttavaa pientä neitiä en vielä"
Pöydälle vuoroa odotellessa siirryin askeleen taakse ja perhana sentään... meinasin tallloin tuomarin lahjakassin päälle...nolona siinä sitten tunnustamaan kun tuomari huuteli että "aah, se olit sinä, ilmeestä arvasin vaikken nähnyt" toki naureskellen ja vitsinä tämäkin :) pöydällä vielä jutteli  Daisylle ja ehkäpä minullekin, tosin en enää osannut keskittyä juuri ollenkaan kaikkeen siihen puhetulvaan :D sen muistan että sanoi Daisylle, sinähän olet vasta aikuistunut, et sinä veteraanilta näytä.

Sitten koitti aika, kun kirmattiin kovaa kyytiä isoon kehään.... Ja Daisy liiti, sen mielestä oli aivan mahtavaa kun ihmiset taputti, se sai siitä ihan uutta buustia. Seistiin ja odotettiin, no jouduin jo hissuksiin siinä ärähtämään mummolle kun meinasi aivan leikiksi pistää ja perse meni maahan aina pahimmalla hetkellä.
Sitten valittiin koirat jatkoon... Emme corgien kanssa tällä erää olleet peräkkäin, ensin jatkoon huudettiin pembroke ja viimeisenä Daisy... siis uskomatonta, päästiin jatkoon. Silti koiria oli seitsemän ja palkintoja neljä... ystävällisesti tuomari kehui ja kiitti meidät kaikki etukäteen. Mietin jo siinä vaiheessa että tämä menee samalla kaavalla kuin normaalisti... pemu sijoittuu ja cardi nuolee näppejään.
Tuomari teki valintansa.... minä tärisin...
Kuuluttajalle vietiin palkintojärjestys, ensin ilmoitettiin neljäs, sitten kuulutuslaitteesta kajahti "kolmanneksi welsh corgi cardigan, Rotshcard Daisydoll" ja sittenpä mää meinasin itkeä, mietin hetken että mitä tässä kohtaa piti tehdä... kunnes huomasin että tuomari tuijottaa meitä ja osoittaa ruusukkeen kanssa... no  voi piru tuhansia kiitoksia ja koira kuvaan
                         13686622_10154381061423684_7442780906850

Olihan niin uskomattoman hieno fiilis että vetää näin jälkikäteenkin ihan silmänurkat kosteiksi silkasta ilosta.
Mun mummoni <3

Meinasinpa karata siitä palkinnot kainalossa, kun Piritta huuteli jotta elä vielä lähde.... Käännyin ja tuomari olikin vielä tulossa meidän luo... ja taas niitä kiitoksia ja oh my god huudahdus siihen väliin...
Jälkimainingeissa pari kuvaa ja teltan purkua...
                      13892266_1098024863616560_20431426321393

Kiitokset kaikille teille kivoille joita näyttelypaikalla näin ja onnea pemusille Beryllosin kasvattajaryhmän neljännestä sijasta :)
Ennenkaikkea kiitos Piritta ihan kaikesta... Ne oli nyt varmasti ne Daisyn supsutetut jalkakarvat joilla se pärjäsi ;)

 

 Loppuun on vielä pakko lisätä kuva Viljosta, joka tekee debyyttinsä näyttelyihin ensi kuun lopulla, ja erikoisnäyttelyyn.
Ollaan me reenattukin mutta jumaliste että on hankalaa saaha seisomakuvaa koirasta niin ettei ketään ole kameran takana... jotta tää kuva olkoon nyt sitten Copyright: Canon

Viljo mies 4,5kk
13882215_1096383153780731_42837258903377

 

perjantai, 3. kesäkuu 2016

Viljo tuli taloon

Lähdettiinpä toukokuun puolella tekemään pikku reissu tuttuun paikkaan Raaheen, reissulla tällä kertaa oli ihan tarkoituskin.
Maaliskuussa syntyi pieniä cardipalleroita Johannan nurkkiin ja niistä pennuista yksi muuttaisi nyt meille.
Matka Raaheen meni mukavasti ja oltiinkin sitten yö Raahessa, aamulla oli tarkoitus aikaseen lähteä sitten pentu kyydissä kotia kohti.
Ehdittiinpä siinä viettää aikaa hetki vähän pohjoisemmassakin, illalla vielä vähän kuvaamista ja  niin äärettömän nätti auringonlasku ettei tosikaan.

Seuraavana aamuna nappasin kakaran kyytiin ja lähdettiin taittamaan matkaa kotia kohti, navigaattori yritti jatkuvasti ohjata meitä Jyväskylän suuntaan ja en perhana tällä kertaa halunnut sieltä ajaa... No olis ehkä kannattanut. Keskellä metsää, reippaasti Tampereen yläpuolella oli tiellä jonkunnäköinen laudanpätkä. Edellä ajavan rekan alta sen huomasin ja lähdin väistämään, mutta se lautapa pyöri myöskin ja kappas... rengas tyhjeni. Eipä olis paljon auttanut renkaanpaikkausvälineet kun renkaassa oli kiva kananmunan kokoinen reikä. Kolme vai  neljä tuntia myöhemmin päästiin sitten Nokialle hinurin kyydillä.. uutta rengasta kehiin ja matka kotiin jatkui.
IMG_4593.jpg
Mitä nyt kun Viljo on ollut kotona kohta 3 viikkoa?
Se on hassua kuinka pennun kanssa elämisen unohtaa niin nopeasti, mutta ai jumaliste kuinka tuommonen pieni pissaruisku osaakin tehdä tuommosen sisälle pissaamisen ja muut pikku metkut niin mitättömäksi asiaksi...
Upea pikku haukku tuo on, siitä ei pääse mihinkään, se uteliaisuus ja ilo mikä tuossa pienessä on:)
Uskomatonta on myös se kuinka aika kuluu kuin siivillä kun jää seuraamaan tuota lähes yhtä mahtavaa ketteryyttä omaavaa eläintä kuin norsu. Viljo on sylittelyistä sitä mieltä että "ota kuule vaikka käpy syliin, mua ei huvita", koko ajan on joku tärkee juttu menossa.
Viljo on päässyt jo nuoresta iästään huolimatta käymään erilaisissa paikoissa, yksi erikoisimmista on ehkäpä vanhainkoti, tuttuja mentiin tapaamaan ja kaappasinpa Viljon matkaan mukaan, ja tyyppi oli niin reipas, kaikki oli ihan tosi jees Viljon mielestä.

Nyt kuitenkin annetaan Viljon kasvaa ja ihmetellään mitä tulevaisuus tullessaan tuo
IMG_4618.jpg
"Ei huolen häivää, kun päivä on huoletoooooooon"


Mainittaiskos sitä sitten Daisyn näyttelykiemuroista jotain pientä?

Vappupäivää käytiin viettämässä Tampereella
Tuomarina toimi Antonio Di Lorenzo.
Daisy kävi pyörähtämässä kehässä ERI:n verran ja oli veteraaninarttujen kolmas.
22.5 hirmuisen lämmin päivä koitti ja lähdettiin Helsinkiin Royal canin showhun
Tuomarina tällä kertaa cardeilla oli Kari Järvinen.
Minäpä se teinkin jo järjestyksen valmiiksi vetskunarttujen osalta ja ei se sitten mennytkään ihan sillain kun mä olin suunnitellut, monttu jäin pariin otteeseen auki ja isosti

Daisyn saalis näytti sitten tältä --> ERI1 SA PN1 ROP-VET JA ROP
Siis ensimmäistä kertaa Daisy oli rotunsa paras, kerran aikaisemmin ollut vastakkaisen sukupuolen paras, mutta että ROP ... en vaan voinu valittaa, en mitenkään, varsinkin kun tuomari oli  Järvinen... ihan mieletöntä


Kuva: Marika Juhola
13238972_10153790928983772_4169010130063

lauantai, 5. maaliskuu 2016

Katsaus vuoteen -15 ja mitäs tähän tulevaan sitten?

Vuosi -15 oli monelta kantilta melkoisen kiva näin koirapuolella ainakin.
Molemmat koirat kävi kehää juoksemassa ja Daisyhän tosiaan viime helmikuussa palasi 6-vuotta kestäneeltä eläkkeeltään takaisin kehiin veteraanina, molemmat koirat pärjäsi sen minkä kykenivät ja ylpeänähän tässä saa olla...

Dimman saavutuksia viime vuodelta oli Pn2 ja Pn 4 sijat, sekä 2x VARASERT ja yksi CACIB... hieno Dimma puutteineen ja vahvuuksineen... Tähän väliin  myös ihan äärettömän suurena saavutuksena kerrottakoon Dimman Unto-iskän(Big-wood's Kiwi Inchworm) saavutuksesta welsh corgiseuran jalostusuros kisasta.... se niiiiiiiiin VOITTI... ihana Uuuuuu
Kuvassa Dimma ja isipappa Unto vuonna 2013 voittaen Erikoisnäyttelyssä Paras pari palkinnon
1208945_10151831988072360_1103774805_n.j
Kuva:Johanna Flinck

Mitenkäs sitten Daisyn saavutukset?... No sillä meni kovaa...koko vuoden, vahingossa tein "pienet" tavoitteet ja jumaliste tuo mummokoira täytti tavoitteet niiiiiin helposti ja meni ylikin niistä tavoitteistaan ihan kirkkaasti.
Isoissa veteraanikehissä me ei pärjätty, ne oli läpijuoksemista, mutta niistä en odottanutkaan mitään muuta, kuin kokemusta itselle ja koiralle, tuntuuhan se silti kivalta käydä isoissa kehissä.

Niin...ne tavoitteet ja saavutukset?
Vahingossa ääneen sanottu tavoite: Muotovalioksi ennen voittaja näyttelyä
1x VASERT,1xPN1, 3x PN2, 3xSERT, 1xVSP, 1x VET VSP, 4xROP VET, Welsh corgiseuran Näyttelykoirakilpailun 8.sija ja Veteraanien 3.sija
Titteleitä tuli nimen eteen kaksi ja ne on: FI MVA ja VV-15

Oisko tässä se voittotanssi?
12419103_990831931002521_554124638657280
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------->
Sirrytäänkö vuoteen 2016?
Tänä vuonna juhlitaan täysiä kymppejä kahdesti, ensin on Daisyn vuoro täyttää pyöreät 10 vuotta ja sitten tulen minä perässä 30 vuotiaaksi.... Hui kamalaa. Helmikuussa tuli mun pikku pennullekin (Dimma) 5-vuotta täyteen.
Uutta vuottahan mennään jo pitkälti kolmatta kuukautta ja Daisyn kanssa yhdet näytelmät takana.. ja kesää suunniteltu jo pitkälle, tosin hieman työvuoroja mukaillen päästään kinkereissä käymään.
"Varovaiset" tavoitteet Daisylle on lausuttu, mutta se kuinka niissä onnistutaan, nähdään vasta ensi vuoden puolella.

Dimma saa toistaiseksi elää valloittavan kotimopen elämää, se steriloitiin joulukuussa...palautukoon siitä oikein kunnolla karvoineen ja katselen miten jatkossa turkkiaan vaihtaa.

Tosiaan, Daisy kävi vierailemassa 17.1 Lahdessa Maija Mäkisen tuomaroimana ja kyllähän sinne kannatti mennä... Ensinnäkin ennakko-odotuksista poiketen, pidin tuomarista kyllä kovasti, antoi koiran näköisen ja kattavan arvostelun, oli koiralle kohtelias ja sitä myöden kehässä käynti oli positiivinen niin koiralle kuin omistajallekin.
Tuloksena Lahdesta: VET ERI1 SA PN2 VET ROP

Arvostelu kuului näin...
"Miltei 10v. Erinomaisessa kunnossa oleva veteraani.
Oikea vahvuus, hyvät mittasuhteet, hyvä pään pituus, kuono-osa voisi olla täyteläisempi silmien alta.
Hyvät korvat, hyvä eturinta, riittävä rintakehän pituus.  Hyvät käpälät, hyvä karvapeite ja häntä.
Kevyet, joustavat liikkeet joissa hyvä tasapaino, Hyvä temperamentti"